Se on sitten vessa taas jäässä

Niinpä niin. Ei kestä meidän vessa pakkasia. Taitaa jäätyä toimiston lattian alta - toimistohuone kun on ollut meidän käytössä vaan varastona, kylmänä sellaisena, ja putki kaivolle mennee juuri siitä lattian alta. Ja koska putki mitä ilmeisimmin on nyt jäässä, tarkoittanee tämä jonkun sortin putkiremppaa jossain vaiheessa. Mutta nyt ei jaksa ajatella sitä yhtään. Enemmänkin vaan miettii, että vessa olisi tiedättekö aika kiva.Tulikin taas hinguttua sitä pesukonetta käyttöön. Näillä kulmilla on nyt nähtävästi tarkoitus tyytyä vähän vähempään... :P

Kiirus on vieläkin aikamoinen, mutta tällä viikolla on melkoinen työtuntien lisäksi tilattu kuitenkin alakerran lattialaatat, rappuset ja jopa se takka. Jos ei ois paniikki, olisi ihan voittajaolo :). Viikonloppuna pitäisi jotenkin ihmeellisesti  saada myös hankittua ne kylppärilaatat ja kattomatskutkin pitäisi miettiä. Lattialaatoiksi valikoitui nyt huolellisten mietintöjen, perustelujen ja etsintöjen jälkeen puhtaasti intuitiopohjaisesti sellainen kirjavahko, melkein metallihohtoisen hopeinen (eli saletisti harmaa) laatta. Toivotaan, että se on kiva eikä ihan kamala - sitä tulee kuitenkin reilut 110 neliötä eli koko alakertaan pikkulaatallisia tiloja lukuunottamatta.

Takaksi tulee puoliksi kaakeli, puoliksi slammattu semmoinen perustakka, rappusiksi (ilmeisesti tammen värisin askelmin)  varustetut umpiportaat. Että ei turha viikko siltäkään osalta.

Mutta nyt hommiin. Palailen ehkä kuvapostauksen kera joskus lähiaikoina :). Mukavaa viikonloppua!

Yläkertaan

Pitkästä aikaa kuvapostaus. Tyttöjen nukahtamista odotellessa voi hyvin odotella kuvien latautumista :). Oltiin koko viikonloppu Hesassa. Tarkoituksena oli käydä katsastamassa laattoja, Iksun kaapistot ja Kolme muskettisoturia Peacockissa. Kaksi kolmesta onnistuikin; laatat pitää katsastaa joku toinen kerta kun laattakaupat ei suostuneet olemaan sunnuntaina auki (höh). Muskettisoturit oli huippu, ja vaikka lähtö kaiken paniikin keskellä olikin vähän hankalaa niin henkisesti kuin käytännössäkin, niin kyllähän se palkitsi. ROCK!

Mutta niitä kuvia. Ne on nyt sitten taas sarjaa "illan pimeä", kun raksalle ei ole tullut viikkoon valoisassa ehdittyä - ainakaan kameran kanssa. Ja lähtee:

 

Startataan lämmöistä. Aika härveli, ja tässä on vasta puolet. Pumppu on siis Gebwellin 9 kw:n maalämpöpumppu yhdistettynä lattialämmitykseen ja -viilennykseen.




...ja lämmön talteenottavaan ilmanvaihtoon. Nämä on sitten vielä vaihekuvia. puuttuu automatiikka ja säätöä ja etulevyä ja eristettä...mutta periaatteessa.



Samalle seinälle mahtuu vielä vesi ja viemäri.

Muuten ihan loistava juttu. Siippa hokasi tänään, että meillähän on jo sekä viemäri että vesijohto, joten saatetaan saada pesukone ihan pikapuoliin taloon. Oujee! Tuli kerrasta ihan nykyaikainen olo :)!

Alakerrassa on pohjamaalattu Siipan ja Kuopuksen toimesta, kylppärin seinät on tasoiteltu ja laatoittamaankin kuulema pääsisi. Iiks, sisustustyylinen ahdistus... (Ja tähän väliin ISO ärp Bloggerille - kuvat saa ladattua vain poistumalla joka kuvan jälkeen blogista...ggrrrr.) Mutta periksi ei anneta, joten:


Kylppärin suihkuseinä vesieristeitä ja laattoja vailla. Ei näyttäisi ihan niin ankeelta kun ehtisi ottamaan päiväaikaan näitä kuvatuksia.



Keittiön seinää pohjamaalattuna.

Ja keittiöstä rappusten alta eteisen läpi kylppäriin ja vessaan.

Pohjamaalien kanssa taas vähän mietitytti. Maalina on nyt ihan perusmaali Tela 3, joka valmistajan mukaan hengittää kyllä, kunhan ei vedellä hirmu paksuja kerroksia. Pikainen piipahdus sosiaalisten medioiden puolelle osoitti useiden ihmisten olevan samaa mieltä. No, sen verran on tullut kuitenkin skeptiseksi, että ei jaksaisi ihan heti uskoa - maalista kun puuttuu kaikenlainen eko-hengittävyys-hypetys. Toisaalta väsy painaa kaikkien juttujen puristuksessa sen verran, että taivuin uskomaan tuoteselostusta. Eli ainakin valtaosa seinistä on nyt pohjamaalattu tällä Telakolosella, meni sitten syteen tai saveen. Itseasiassa. Tästä asiasta voisi taas vähän vouhottaa, mutta en taida nyt jaksaa. Palailen aiheeseen joskus tuonnempana :).

Mutta sitten sinne yläkertaan.

Melkein eka tarttettiin rappuset.



Yläkerta odotteli eristyksestä asti kutakuinkin tässä kuosissa. Kulkuväylinä on käyttämättä jääneitä vanereita.

Sitten tuli nopsaan tahtiin ensin lattiat, sitten väliseinien rungot ja sitten ikkunat.

Lattiat on tässä kohtaa vielä käsittelemätöntä reunaviisteellistä lautaa. Reunavisteellistä se on siksi(kin), kun haluttiin vängällä leveämpää 145 millin lautaa, ja se rakoilee peruslautaa (98mm) enemmän, joten reunaviisteillä hämätään se näyttämään siltä kuin siinä olisi aina vähän rakoa eikä vaan kuivina vuodenaikoina :).

Jatkossa lattiat sitten hiotaan ja käsitellään vahalla. Väriksi ajateltiin alkuun ihan kuultovalkeaa sillä periaatteella, että vahaa ei yhden käsiittelyn jälkeen enää pysty vaalentamaan, vaan tumma on sitten aina tumma, mutta vaaleasta pääsee tummempaan päin. Saas nyt nähdä. Huominen taas(kin) kaiken muuttaa voi :).

Tyttöjen huoneet :). Tytöt jaksaa olla ihan intona ja me tietenkin jaksetaan olla ihan intona siitä, että tytöt on intona. Ja kun huoneet on valmiit on kisulitkin intona - yläkerrassa kun on joka katille ihan oma leveähköllä ikkunalaudalla varustettu pikkuikkuna pihanäkymin :).

Ja sitten vielä askarteluhuoneen ja rappukäytävän läpi kuva aulaan ja vessaan.  

Huomenna pitäisi viimein tilata oikeat rappuset ja takka roikkuu vieläkin. Olisikos sekin ohjelmassa huomenissa. Entinen aika hyvä tarjous pitää - ehkä yksi tarkistustarjous vielä ja se olisi sitten päätöstä vailla. Takkajuttu painaa mieltä kun se on kuitenkin sellainen iso asia, mikä vaikuttaa mm. yläkerran kattoon, alakerran lattiaan ja pankkitiliin - ja kaikkiin aika isosti. Lisäksi takka olisi pitänyt tilata kuukausi sitten, mutta tässä sitä nyt ollaan. Hirmuisen pätevien raksamiesten ainoa huono puoli on se, että ei meinaa mitenkään itse pysyä perässä :).

Ressin purkua

Tänään on ollut hauska päivä. Alkupäivä (tai siis koko päivä) meni erinäisissä kehittämistoimissa hyvässä seurassa. Bonuksena päivä tuli vietetyksi upouudessa omakotitalossa, jossa oli sisustuksena sellaisia ratkaisuja, joita on itsekin tullut mietittyä (pelkistetty kylppäri, valkoiset välitilalaatta, katot...), joten nyt ne näkikin livenä. Toimivia olivat :). Ilta meni sitten koulun diskoteekissa lapsia valvoessa. Kukaan ei tanssinut, kaikki juoksivat, mutta mukavaa näytti olevan ja itsekin viihtyi. Ei hassumpaa :).

Kotiutuessa olin niiiin poikki. Tällä ja viime viikolla on ollut ihan törpelön kiire työn kaksi kanssa. Kun pitäisi kirjoittaa uudesta asiasta, joka haastaa myös keskittymään ja on sen verran hankalaa (minulle), että vaikka teen paprua illalla myöhään ja aamulla aikaisin, niin kamalan hitaasti se vaan etenee. Ja samalla raksapojat ilmoitti, että lattia on kuiva, ja voitte sitten maanantaiksi hankkia lattialaatoja. Gaddämit. Maanantaiksi! Tässä kohtaa tuli taas jotenkin kokreettiseksi se, että kaikki elämäni osa-alueet on tällä hetkellä, sanoisinko, pikkaksen intensiivisiä. Joten jos ajattelen jotain, niin sitten en ajattele mitään muuta. Hintana on jonkinasteisia paniikkeja ja yleisressi, jota siis nyt juuri puran puolikkaan punkkupullon, youtube:n (Modern Talking (iih ja hihhhih), Muse, Mikael Gabriel) ja bloggauksen voimin.

Ehdottoman positiivista on se, että kummallinen "mikään-sulake-ei-näyttäisi-palaneen-vaikka-sähköä-ei-tulekaan" - onkelma selvisi Siipan havaittua täysin uuden pelialueen (maitohuone) ja saatiin patterit taas toimimaan. Myös lämpöpumpun kummallinen toimimattomuus sai tänään selityksen (vikavirtasuoja) ja yläkerta sai ikkunat. Ja yläkerrassa on myös väliseinien rungot.

Tytöt on muuten niiiiiin sissejä. Kun pakkanen vaan kovenee ja olot muuttuu armottomammiksi, en voi kuin ihmetellä näiden meidän neitien sietokykyä ja selkärankaa. Olen ihan oikeasti ihailusta mykkänä kun typyt vaan painuu puskaan pissille vaikka ulkona paukuttaa kolmekymppiä pakkasta. Ja jotenkin ollaan Siipan kanssa niin fiiliksissä myös siitä, kun tytöt ovat löytäneet omat huoneensa, ja ovat sitä myötä ihan täpinöissään uudisrakkennuksesta. Kuopus esimerkiksi on jo etsinyt itselleen läjän maalausvaatteita (parhaat päälle, tottakai) ja Esikoinenkin seuraa kämpän edistymistä ihan erilaisella intensiteetillä :).

Että sellaista. Huomenissa pitäisi herätä aikaisin ja lähteä kohti pk-seutua. Voisi olla paikallaan nukkua sitä ennen. Kivaa viikonloppua!

Ystävänpäivä

On ollut pikkasen kiire. Paniikkikaan ei kuulosta varsinaisesti liioittelulta, mutta, no, jätetään panikointi vielä varastoon. Eikä siinä kiireessä mitään, mutta kun sattumoisin nyt on samaan aikaan kiinni ensi kesän työreissut ja seuraavan vuoden rahoituskuviot, talon sisutus, takka ja muut pikkuset jutut, pikkukoirulin mielenterveys ja mitäs muuta niitä nyt sit olikaan. Ainii. Seiska-v synttärit, Hesan reissu, hiihtoloma, yhdistyshäppeningit ja sen sellaiset. Mutta laiska töitään luettelee...kunhan selitin, miksi mitään ei kuulu, ei näy.

Talo etenee vissiin mallikkaasti. Kävin tänään yläkerrassa kurkistamassa uusia lattioita. Tytöt kävi myös ja ne on ihan hipinöitä omien huoneidensa kanssa :). Iih, sitä intoa on aika hauska seurata. Lämmöt on viritetty alakertaan, kylppärin seinät on tasoitettu (laatat pitäisi päättää!), osa alakerrasta on jo pohjamaalattukin. Aika jännää.

Toisaalta, alkaa olla sellainen olo, että tämä mökki-talvi-asuminen on jo nähty. Ja talvi myös. Olen niiiin kyllästynyt pakkaseen, kylmään ja lumisateeseen. Täysin kyllästynyt. Joten kun kävin etsimässä jotain mukavaa ystävänpäiväkuvaa, jäinkin tuijottelemaan vime toukokuisia valokuvia:

Oi, toukokuun ihana mystinen valo, kukkivat omppupuut ja tuomien tuoksu, ruohon viherrys, hiirenkorvat ja lintujen siritykset pelloilla. Että on jo ikävä. Onneksi ei tarvitse kipuilla talven kanssa enää kamalan kauan, eihän :).

Keväisten kuvien myötä, hyvää ystävänpäivää kaikille!

Työstä ja työläydestä

Jahas, perhe nukkuu, työt kutsuu. Yksi tälläisen tiiviin asumisen haittapuolista on se, että ihmisellä ei ole omaa työhuonetta (joka kapuaa muuten minun wanna have -listallani kovaa kyytiä kohti kärkikolmikkoa ja on tällä hetkellä nelosena heti viemärin, sisävessan ja suihkun jälkeen). Kuitenkin. Kun kaikki kämpän toiminnot on sijoitettu samaan huoneeseen, ei nukkumaan käyvät henkilöt välttämättä ymmärrä rauhoittua jos joku vaan häärää, tai pitää valoja. Joten, minun iltarutiinini on muodostunut sellaiseksi, että iltasadun jälkeen peittelen naperot, sammutan valot ja sitten vaan hengaan facebookissa tai youtubessa siihen asti, että perhe on riittävän sikeässä unessa pysyäkseen nukuksissa myös kun minä laitan valot. Ja kun ollaan tässä pisteessä, minulla alkaa yölöösi.

On oikeastaan ihan sama mitä silloin yöllä tarvitsee tehdä; oikeita töitä, raksatöitä tai kotitöitä (tuossa kohtaa siis lähinnä laskunmaksua jne.). Kamalan helposti käy niin, että kun on sellaisen puolesta tunnista tuntiin vaan antanut paineiden laskea, on ihan järjettömän hankalaa repiä itsensä taas jonkinlaiseen vireeseen klo 23. Välillä se onnistuu hyvinkin, välillä ei yhtään. Silloin kun ei onnistu, hämään itseäni esim. kirjoittelemalla blogia keskellä yötä, kun ainot järkevät asiat olisi joko nukkuminen tai jonkun sellaisen asian tekeminen, mikä helpottaisi seuraavaa päivää ja/tai veisi asioita eteenpäin.

Tänään olisi mistä valita: yhdistyksen asioita, tarjouspyyntöjen (takka) valmistelua tai paprunkirjoitusta. Palasin takaisin päivätöihin ts. lopetin apurahajakson, ja vaikka tietyllä tasolla osasin varautua siihen, ettei aikaa ehkä ole ainakaan enempää (kun väikkishommat tulee normiajan päälle), niin kyllähän tämä ajan vähyys suhteessa tehtäviin juttuihin on aika karua koettavaa - taas kerran. Muutama asia pitäisi vaan runnoa väkisin läpi (paprut yksi ja kaksi, yksi anomus, lattialaatat, takkatarjous ja porrastilaus, ainiin ja kattomateriaalit koko taloon). Väliin ei jaksaisi. Oma asiansa on ne synkät epätoivonhetket, mihin joku sinänsä pienikin asia saattaa tunneherkän raksaajan syöstä ja jotka vie voimat vähäksi aikaa kokonaan. Mutta en oikeastaan tarkoita nyt niitä. Olisi vaan ihana olla vaikka viikko ilman, että jotain tartteisi päättää, valmistella, siivota, kerätä, hankkia, etsiä, kilpailuttaa tai selvittää. Myös muun kaltaisista resseistä olisi aika kiva pitää pikku breikki.

No, vaikka puuhaa riittää meille kummallekin, niin aika hyvin tässä on kuitenkin pysytty läjässä ja huvituksiakin vielä huomataan. Tällä viikolla olen ollut eristyisen riemastunut siitä, että koupuksen kouluunilmoittautumislomakkeessa (huh) kysyttiin "maistraatin kirjoilla olevaa asuinpaikkaa". Hihhhih. No mikäs se on meidän tapauksessa... Kyllä ne kunnassa ihmettelee kun luokkaan on tulossa ihan ehta irtolainen :D.
 

Elämää, ei sen enempää

Bernielokatsaus: pikkuberni on toipunut valeraskaudesta - tai sitten ei. Juuri kun ajattelin, että toipunut on, se haluaa viideltä ulos  -ihan vaan nukkumaan lumihankeen. Siellä se sitten makasi (minun huutaessa rappusilla (koska olisi ollut kiva olla nukkumassa silloin viideltä) ) silmät alaviistoon lurpallaan ja hännänpää pikkuisesti heilahdellen sen näköisenä, että "tosi harmi, oikeesti, jos sua nyt noin harmittaa, mutta tulisin kyllä jos vaan pystysin, mutta en nyt pysty kun on sellanen olo, että pitää kölliä lumihangessa". Mitäs siinä sitten... Ainot vaan jalkaan ja koirulia hangesta hakemaan. Been there, done that - deja vu kenties?

Ykkösberni leikkii eristetehdasta ja tiputtaa karvaa. Kakskytäneliöisessä kämpässä bernin karvanlähtö on...hm... aika kokemus. Vinkkinä voin sanoa, että imuroin tänään neljä (4!) kertaa, ja silti tuntui sapuskoissa olevan enemmän koirankarvoja kuin sitä varsinaiseksi syötäväksi tarkoitettua osuutta.

Kakarakatsaus. Eskarilainen aloitti koulukyytiharkkaamisen. Pollea on. Miten ne lapset noin kasvaa? Esikoinen taas on ihan itsensä. Paljon kaikkea, murut <3!

Raksa. Viikon lopuessa meillä on talossa vesi (tosin vasta talosululle asti, mutta kuitenkin), lämpöpumppu keruupiiriasteelle viritettynä, alakerran väliseinät ja sähköt viittä vaille valmiit ja kipsilevyjen saumat kitattuina. Tänään olisi pitänyt päättää takkamalli (ja etsiä se halvin vaihtoehto), selvittää tarjouspyyntöä varten haluamamme hanat, pöntöt ja vesikalusteet sekä tehdä joku ratkaisu alakerran lattioiden ulkoasun suhteen. Lattian kanssa ollaan nyt päädytty alakerran osalta kokokiviseen ratkaisuun, perusteluina paras sopivuus sekä valittuun lämmitys/jäähdytysmuotoon että bernilöiden tassukoihin. Mutta se ulkonäkö. Harmaa olisi kiva, mutta ei likaisenharmaa, ei liian vaalea, ei liian tumma eikä liian hailakka. Siis sen pitäisi olla sopiva. Ruskeakin menettelisi, jos se olisi harmaanruskea, tai muuten sopivasti särmikäs... Päätöksiä, päätöksiä koko raksaaminen.





 

Kotikuvia

Kuvapäivitystä meiltä kotoa <3.

Tekninen tila, johon tehtiin koroke pikabetonista. Koroke voidaan maalata ja sen päälle pääsee asentamaan koneita paljon aiemmin kuin jos pitäisi odotella lattioiden kuivamista, kosteusuojauksia ja pintoja. 

Sama tila betoluxit pinnassa. Otsalamppumies turvaa tällä kertaa järeempiin valolähteisiin :). Ja huom. Tämä on virallisesti ihan eka tämän huushollin lopullinen pintakäsittely!

Alakerran lattialämmityksen jakotukki. Ehkei ketään kiinnosta, mutta onhan se vallan hieno hässäkkä!

Sitten olikin jo tarve aloittaa sisäpintojen tekeminen, pesuhuoneen muuraus jne. ja törmättiin siihen älyttömään eriste-toimitusaika-hässäkkään.

Sitä itteesä, tässä 50 millisenä.

Se hässäkkä muuten päättyi paremmin kuin hyvin - tehdas myy kakkoslaatua (pakkaukset auki tai parien senttien pituuvaihteluita) ja kun paikallinen myyntiedustaja onnistui varaamaan meille sopivan läjän, rakennusmiehet lainasi kuljetuskalustoa ja siippa hurautti hakureissulle, saatiin lopulta eristeet noin puolta halvemmalla ja 3-4 viikkoa nopeammin kuin oli arvio. JEI! Ja päästiin siten jatkamaan hommia myös suunnitellulla aikataululla (mikä tärkeintä). Ekana kohteena on siis pesuhuoneen, saunan ja vessan seinien muuraaminen:

Pesuhuone vielä vähän vaiheessa...

Ensin vedettiin sähköt, sitten ilmanvaihto lauteiden alle ja sitten villat. Lopuksi levytettiin.

Sitten muurattiin.



Vessa, takana pienoinen sauna, vasemmalla pesuhuone.



Se kompleksi olisi sitten siinä.

 Sähköt on varsinainen hässäkkä, mutta ne alkaa tietysti sähkökuvista, öhöm.

Sähkösuunnitelmat. Onhan näitä hierottu, sähkärin kanssa ja ilman.

Piuhaa riittää.

Valokatkaisijoita. Näissä tinkastiin alkuperäissuunnitelmista ja ollaan onnellisia halvempien peruskeinukytkinten kanssa.

Ja sitten seinäpintoja:

Makkari villoitettuna.

Välitila :).

Levytettyä olkkarinseinää. Seuraavaksi kittiä pintaan.

Peter Pan hukkasi taas varjonsa :).

Kovasti on ajatukset askarrelleet erilaissa pinnoissa. Lattian valinta olisi akuutein, ja kivilattiaan taidetaan päätyä. Pikkuberni kävi tänään rallaamassa ekan kierroksen ever kämpän ympäri, ja ehkä se vaan vahvisti kivilattiapäätöstä. Pitäisi vaan löytää kiva, just sopiva harmaa, joka olisi alennuksessa, kestäisi kulutusta ja sopisi vanhaan ja uuteen sisustukseen. Nice and easy :).