Selviytyjät

5Lapsoset on nyt molemmat lomautettu - ihanaa! Loma tulee tarpeeseen. Itse teen vielä pari normiviikkoa ja reissailen parit pidemmät reissut ennen lomalle jääntiä, mutta jaksaahan tätä nyt kun joka paikka on tulvillaan valoa, vihreyttä, vehreyttä ja linnunlaulua :). Josta puheenollen. Olen hinkunut päivätolkulla kuvailemaan iltavaloon, mutta aina on ollut jotain. Äsken sitten säntäsin itikansyötiksi ottamaan muutaman valokuvan. Syy tuohon valokuvahinkuiluun on ihan yksinkertaisesti se, että jotenkin olen (periaatteessa) yllättynyt ja (mitä suurimmassa määrin) täysin hurmioitunut siitä, että vaikka minun muistikuvani pihasta ja lähiympäristöstä viime syksyltä ja alkutalvelta rajoittuu, hm, saveen, sit saveen ja olihan siellä vielä vähän savea, niin pihaympäristö all stars ei kuitenkaan näytä kärsineen  ryminöistä NIIN kamalasti kuin pelkäsin. Sitkeitä sissejä.

Tästä kaikki alkoi :). Kuistin perustusten tieltä siirrettiin tämä puska talon nurkalta pikkumökin nurkalle, ja samalla sitten paljastuikin kallio heti siitä puskan alta. Puupensas, joka ilmeisesti on jonkinsortin kuusama, jaksoi onneksi kuitenkin jatkaa kasvuaan myös uudessa paikassa, vaikka sitä ei vuosikausiin ole juuri hoideltukaan.

Joutomaaosuus  on  pääasiasssa entisellään. Se on vaan niin ihanan vihreää aluetta, että tekee mieli otella kuvasia ihan vaan sen takia :).

Ollaan taas pitkin kevättä nauretti Ipanalle, jolla on ihan pettämätön tuntuma kuvauksellisuuteen ja kuvauksellisten paikkojen valintaan. Vai mitäs sanotte tämänkertaisesta köllimispaikasta?  

Hetken harkinnan jälkeen Ipsu päätti liittyä seuraan kuvakierrokselle :).

Tontti on puoliksi ihan niinkuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Siellä täällä tosin lojuu edelleen kaikenlaista raksakamaa....ristikkoa...

...harkkoja ja harjaterästä...

...sairaan kallista soraa...ja lautoja, levyjä, styroksia jne. Onneksi ei kuitenkaan vallan kohtuuttomasti...

Pihatiekin on edelleen reunustettu tälläisillä, ymp, -putkilla, tai kelloilla.En nyt muista millä. Kuitenkin surin jo etukäteen, että tämä vanha rivistö olisi menetetty täysin - sen päältä kun jyrräsi aika monta tonnia työkone-hiekka-kivi -yhdistelmää syksyn aikana. Mutta sitkeitä ovat nämä vanhat kasvit. Rivi pikkasen meni vinkuraan, mutta niin ne vaan puskivat päänsä pinnalle niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Voimallista elämistä.

Romuromantiikkaa ja ylenpalttista elinvoimaa :)!

Pionit unohtui siihen mihin kaivuri ne syksyllä nosti. Ja nyt ne sitten kasvaa tuollaisena melkein ilmajuuriversiona. Saisikohan ne vielä maahan johonkin...

Kaikki juhannusruusut aitanseinustalla edelleen hengissä...

Joo'o. Sisäkuvitusta seuraa jossain välissä. Nyt alan vakiintuneeksi muodostuneen iltahuvituksen, itikkajahdin. Tyhmät hytykät on parina yönä vallanneet talon niin täysin, että nukkumisesta ei ole tullut mitään. Ärsyttävää on kun ei oikein saada selkoa mistä ne tänne tulee.Tällä hetkellä vahva epäilys on, että ne salamatkustaa bernien turkissa. Ikkunat ja sen sellaiset ilmeiset kulkureiti on nimittäin jo ajat sitten tukittu, lukittu ja vielä teipattukin. Viimeisen tunnin aikana olen listinyt yli 20 hytykkkää, mutta vieläkin inisee. Äh...