Paitsi jos meinaa kompastua sirkkeliin. Tai listoihin. Tai maaleihin. Mutta sillain periaatteessa. Tytöt rakastavat huoneitaan, ja me myös (huonetta). Minä olisin ihan valmis rakastamaan myös työhuonetta, mutta hitsin hitsi kun se on asemoitunut nyt jonkilaiseksi tavarahotelliksi tai huolintakeskukseksi. Siinä mielessä se on ihan kuin entinenkin työhuone: siivotaan tuntitolkulla, ja parissa tunnissa kaikki paikat on taas täynnä tavaraa. No, jotkut asiat ei vaan ikinä muutu, vissiin.
Talo on sisältä jo aika valmis, mutta kyllähän täältä puuttuu vielä joitain kovin olennaisia juttuja. Vessa kyllä löytyy, mutta meille ei edelleenkään tule taloon nettiyhteyttä! Arg. Se on tiedättekö ihan kamala paikka jos ihmisen pitää valita sisävessan ja world wide webin välillä. En melkein osaa päättää... Onneksi tilanteeseen saattaa olla tulossa helpotusta asentajan muodossa. Tässä vaiheessa kuitenkin vielä tälläinen kevyesti ehdollinen muoto, kun kyseistä asentajaa on nyt odoteltu kolmisen viikkoa ilman ensimmäistäkään näköhavaintoa. Mutta kuka tietää, ehkä jo huomenna on "ensi maanantai" tai jotain :).
Kevyesti samaan teemaan löytyy netistä muuten myös ajankohtainen uutinen * kikattaa ääneen*. On nimittäin pikkasen tuoreessa muistissa vielä tämä rautakauppailu - jos siitä nyt ikinä on mihinkään päästykään. Hupaisaa loppuviikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti