tiistai 10. huhtikuuta 2012

ihmetyksiä

Kaikki FB-kamut (+sukuaiset + satunnaiset tutut kaupoissa ja kirjastoissa) jo tietääkin tämän, mutta olin siis niiiin saada sydärin viime viikolla (tai toissa viikolla). Joka tapauksessa. Katselin juuri ihan rauhassa Idolsia koneelta luurit korvilla, kun yhtäkkiä joku käveli meille sisään. Klo 00.30!?! No, kiitos vahtihauveleiden, satunnainen vierailija hyppäsi kyllä ihan yhtä nopeasti myös ulos. Minä hiippailin perässä, vahtiberni kantapäillä, ehtaan B-luokan sankaritartyyliin ovelle katsomaan, että mitä ihmettä, ja siellä oven takana lymyili pienehkö keski-ikäinen rouva. Ja etsi tietä kaupunkiin. Minä siinä sitten huiskimaan rappusille apuviittomia ja ilmeisesti reitti kaupunkiin löytyi, kun tätiä ei enää ainakaan sinä yönä meillä näkynyt.

Hassua, että ihmisen pitää tällaisiakin asioita kuin ovien lukitsemista opetella ihan uudestaan. 1,5 vallan ilman lukkoja ja sitä ennen lähinnä nimelliset alkuperäisabloyt on tehneet tehtävänsä. Ja luotto vahtikoiriinkin on aika kova. Mutta niin se vaan paatuneimmankin ovienaukipitäjän mielen sai pieni täti-ihminen käännettyä: olen sitten vähän paremmin muistanut pistää ovia lukkoon viime aikoina. Sen verran hätkäytti.

2 kommenttia:

  1. Miekin aikanaan tahoin meille taloon sellaisen modernin vempeleen kuin ovikello. Miusta sellainen vaan kuului olla :) Tosin täällä muolla näyttää olevan sellainen meininki, että jos ovikelloon ei reagoida (siis jos sitä nyt yleensä kukaan käyttää), niin se antaa oikeuden kokeilla, onko ovi auki ja marssia sisään. Sama sitten, onko isäntäväki päiväunilla, saunassa tai missä vaan. Jaksan vaan ihmetellä :)
    -Nina

    VastaaPoista
  2. :) Miten sitä muuten tietää onko isäntäväki päiväunilla, saunassa vai missä? Ja miten sen voi kertoo naapurille, että ne nukkuu päivisinkin jos ei ole käynyt asiaa tarkistamassa ;). Hih, maalla on mukavaa!

    VastaaPoista