Builders have left the building

Elkeet ei olleet Elviksen mutta rokata meidän raksaajat kyllä osasi.Perjantai oli ainakin toistaiseksi raksaajien vika päivä meillä ja siitähän seurasi puolentoista päivän (melkein) maansuru. Kaveri irvisteli, että en vaan kestä ajatusta siitä, että minulla ei enää ole kuin yksi mies komenneltavana, mutta ei se nyt ihan niin mennyt. Sitä paitsi pikkuneidit on ihan surkeina myös (tunne-eläjiä koko perhe täynnä), Otsalamppumies saa keitellä kahvia vaan itselleen ja jopa Tiikeri the Taigeri on ihan orpona, kun sen kamut raksamiehet on poistuneet paikalta.

Tämmöinen talonrakennusprojekti on aika iso juttu. Jollain saattaa riittää energiat ihmisten vahtimiseen ja saattaapa jollain olla myös uskoa oman osaamisen ylivoimaisuuteen. Me ollaan vähän huonoja vahtimaan, mutta onneksi meille sitten sattui työstään ylpeitä, itsenäisiä ja huipputehokkaita rakentajia. Että eipä ollut vahtimiselle tarvettakaan. En tiedä mitä mieltä raksaajat itse olivat, mutta meillä oli kyllä vahvasti sellainen olo, että tämä oli yhteinen prokkis meille kaikille. Saimme koko ajan laatutyön lisäksi neuvoja, ohjeita, aikatauluja, ehdotuksia ja näkemyksiä. Ilman näitä meidän raksajia ja heidän osaamistaan tälläinen viikonlopussa suunniteltu raksaprojekti olisi voinut olla totaalinen katastrofi - mutta nyt ei ollut. Päin vastoin, kaikki on sujunut varmaan useaa perusraksaa sutjakammin, huolimatta nopsasta aikataulusta, lyhyestä suunnittelujänteestä ja pikkasen haastavasta rakennustalvesta. Uskomattomia rakentajia ja hyviä tyyppejä. (Kestivät jopa kärähtämättä kissojen tepsuttelut vasta tasoitetulla muurilla ja koirien haukut jokaisen aamun alkajaisiksi.) Että jos satutte olemaan päteviä raksaajia vailla, niin voisin suositella paria erittäin hyvää :).

Rakennus itsessään on tälläisella mallilla:

Talossa on piippu :).

Työhuoneesta voi töiden ahdistaessa kirmata suorinta tietä pihalle. Kaksi huomiota. Meillä on ulko-ovi. Ja eikö näytäkin kuvassa tuo vihreä seinä ihan tosi vihreeltä - not. Mutta se on.

Keittiö. Me like!

Kokonaiskuvaa katosta lattiaan.

Raksasiivous ON tärkeää :).

Ja vielä kylppäri katolla ja saumoilla. Se on melkein valmis.

 Juu'u. Puuttuu enää niin vähän, mutta kuitenkin aika paljon. Parissa viikossa raksaajat olisi saaneet talon käytännössä valmiiksi, mutta ne on taas nuo taloudelliset realiteetit kun säätelee ihmisten tekemisiä tahtotilaa enemmän. Äysk. Hyviäkin puolia toki on: sehän on sitten taas talkoot :).

Melko piiiiitkää aasinsiltaa pitkin pääsen taas omaan sekavaan elämääni (talkoot -matskut-kattotarvikkeet-puunhankinta - ja siitä tarina jo alkaakin...). Kun jotenkin taas on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Eilen illalla onnistuin esimerkiksi lukittautumaan puutavaratoimittajan toimistoon. Toimittaja itsekin tuli onneksi paikalle alle kymmenen minuutin, mutta tuleehan siitä vähän tyhmä olo kun huomaa olevansa lukkojen takana vieraassa toimistossa, puhelin autossa eikä ketään paikalla... Toisaalta pääsin pinteestä ennekuin ehdin edes kikatusvaiheesta kyllästymisvaiheeseen, joten tuo menee taas kategoriaan "oman elämänsä Bridget Jones". (Tiedätte tyypin :p.)

Toinen hiukkasen hämmentävä hetki tuli, kun menin tänään suorittamaan kansalaisvelvollisuuttani tuttuun äänestypaikkaan, vain todetakseni, että en ole listoilla!?! Siis äänestäminen ei varsinaisesti ole kuulunut niihin asioihin, joista odottaa saavansa pakit. Ei siinä muu auttanut kun kääntää kaaran nokka kohti kunnan toista äänestyspistettä ja mennä sinne kyselemään, että saapiko sitä äänestää. Matkalla iski jo pienimuotoinen paniikki kun rupesin miettimään, että wtf, että entä jos irtolaisilla ei olekaan äänioikeutta, ja että jos ei niin sehän on huutava vääryys ja että kelle minä tästä alkaisin rähisemään ja että onnistuuko irtolaisten äänioikeuden saaminen vielä samanpäivän aikana ja että jos ei niin kuka niitä (meitä) sitten oikein  puolustaa. Onneksi sitten muistinkin, että sainhan minä sen äänioikeusilmoituksen, mutta en vaan tullut sitä lukeneeksi. Ja pääsin sitten lopulta äänestämäänkin. Irtolaisuudella kuitenkin ilmeisesti ON vaikutusta, koska oltiin pompsahdettu uuteen äänestyspiiriin vaikka naapurusto pysyi ihan entisessä. Irtolaisten elämä on niin turbulenttia ja epäsäännöllistä, että ikinä ei edes tiedä mihin pitäiis mennä äänestämään :).

Jahas. Muuten olenkin sitten melkolailla menettänyt uskoni demokratiaan tämän päiväisen perusteella. Tai ehken demokratiaan. Sehän on periaatteessa ihan okei, että kaikki äänestää. Se vaan rassaa, kun ihmiset äänestää ihan väärin. Niinkuin tänään: nyt tippui Ilpo! Se siitä Idolsista, ni*.

*Se toinen äänestys sieppaa yhtä lailla ja on vielä pikkuriikkisen tärkeämpi, mutta ei kai tässä auta kuin vaan tuhista ja puhistella ja odottaa miten populismi kääntyy hallitusohjelmaksi. Ainiin, ja en siis ota kantaa äänestystulokseen kun tämä on ikään kuin sitoutumaton blogi. Kunhan vaan ihmettelen.