Niin se näkyy hujahtaneen kokonainen viikko, eikä ajankulusta ole mitään tietoa. Viime viikonloppuna saatiin kyllä iso liuta viimeisiä päätöksiä selvitettyä ja asioita eteenpäin. Ihan hyvä viikko. Tavarantoimitukset on pikkasen tökkineet joko toimittajien kiireiden, pitkien toimitusaikojen, unohdusten tai meidän kiireiden takia (tämän voi lukea myös "en osannut päättää"). Joten eteneminen on ollut nyt vähän pätkittäisempää. Keittiö olisi valmis, jos allas olisi tullut samassa kasassa kuin muukin keittiö ja jos minä olisin osannut päättää ne 3 neliötä välitilalaattaa. Niiden kanssa taas tuli sellainen ongelma, että juutuin unelmalaattaan. Joka ei sitten käytännön syistä mitenkään sopinut välitilaan. Tai olisi sopinut, mutta, no, olisi tullut pahuksen kalliiksi. Ja sellaisesta pienestäkin unelmasta luopuminen näyttää nyt olevan ihan kiven alla. Joten kiersin kaupungin neljä vai viisi laattatoimittajaa kaikki läpi ainakin neljä kertaa ja yritin keksiä ratkaisun. Mites tämä "en jaksa sisustaa eikä sitä paitsi yhtään kiinnostakaan" -asenne nyt tähän kääntyi. Höh.
Päätettyjä juttuja. Yläkerran aulaan tulee kukkatapettia ja raitoja. Sainpas kukkatapetit (pikkukukkatapetit) johonkin. Siis muuta tapettiahan tästä talosta ei löydy kuin kukkatapettia, jos nyt ihan tarkkoja ollaan, mutta pikkukukka on kuitenkin pikkukukka. Ja yläkerran vessaan tulee rusettitapettia, josta tytöt tykkäsi. Sitten yläkerran väritys onkin lila-vaaleansininen-vihreäraita-kukallinen-lilanpinkki- ja tuplavaaleansininen. Minulla onkin jo suunnitelmia yläkerran nimeämiseksi, mutta niistä toisen kerran.
Jotain muutakin me ollaan päätetty. Hm, aijoo. Vessan kalusteen koko. Alakerran katot (taisi olla jo viime viikolla). Vesihanat ja suihkut on tarjouspyyntövaiheessa edelleen.Väliovet on tilattu. Muuta en muista. Olen ollut jotenkin niin poikki (niinkuin koko pikkumökin väki), että eilen tein enkan ja kömmin punkkaan jo varttia vaille yksitoista. Siihen oli kyllä pätevä peruste. Taas painaa yksi paprudedis päälle, ja kun en jaksa kirjoittaa yöllä, niin kirjoitan sitten aamulla ennen töihin lähtöä. Kello viideksi soimaan, kannu kahvia ja ihanan rauhallinen aamuhetki, vain tietsikka, artsut ja minä :).Yllättäen tämä on ollut aika mukava järjestely. Kaikkea sitä kokee kun vanhaksi elää, tälläinen illanvirkkukin.
Kuulostaa kuitenkin hyvälle - kunhan vain väsy saadaan väistymään! Olen yllättynyt itsekin, että aamuhetki voi olla myös melko rauhoittava. Kellon soidessa väsyttää vietävästi, mutta kun saa ajatuksen kulkemaan, aamuhetki on ihan ok, vaikka painaa töitä. Tosin useamman aamuherätyksen perään järjestely alkaa vaatimaan veronsa... Jospa tänä viikonloppuna aurinko vähän näyttäytyisi!
VastaaPoista