Suuria juttuja

Nyt on kyllä suoraan sanoen melkein mahdoton päättää mistä aloittaisi. Tekisi melkein mieli pitää puhe unelmiin uskomisesta (tiedättehän: minulla on unelma...), päätäväisyydestä ja kaikesta sellaisesta, mutta toisaalta tasajalkaa hyppiminen riemusta samalla kiljuen ja/tai onnellisiin ajatuksiin vaipuneena seinään tuijottaminen ovat myös käypäisiä vaihtoehtoja - ja jotenkin luontevampiakin ehkä. Mutta siis, joko arvaatte?

.

. 

.

Meillä on SUIHKU! Vain neljä vuotta, yksi remontin aloitus, yksi remontin lopetus, pari muuttunutta suihkun paikkaa ja yllätyksellinen uudisrakentajuus ja nyt meidän ihanassa keltaisessa seinässä olevasta systeemistä tulee vettä. Lämmintä vettä!

Itseasiassa, meillä on KAKSI suihkua. Ja ne on ihanat, molemmat. Tuplasuihkuisuus talossa oli (yksisuihkuisuuden lisäksi) ihan uutta meidän typyköille, jotka joutuivat nolosti keskeyttämään sujuvasti alkuun lähteneen "minä-olen-eka-eikun-minä-olen-eka-eikun-minä-olen-eka-kun-minä-sanoin-eka" -ajatustenvaihdon mennessään kokeilemaan uusia suihkuihmeitä. Tämä ei ilmeistä päätellen kuitenkaan haitannut, ja täytyy sanoa, että kyllä omakin hymy oli aika herkässä koekierroksella. Kannatti vähän odotella :).

Suihkujen lisäksi putkimies kytki meidän vessaan hanan ja veden, ja itseasiassa moisesta sinänsä pikkujutusta (vrt. vessa ja suihku) tuli kyllä myös aika kovasti riemastunut olo. Niin riemastunut, että piti käydä ostamassa juhlan kunniaksi uudet pyyhkeet (alesta, ei nyt ihan villiinnytä kuitenkaan :)). Kun vielä kälyni (ja kumppaninsa) toivat samaa sävyä olevan kylppärimaton vessan lattialle, niin sehän alkaa olla kohta melkein valmis...

Lisää vettä seinästä - jei!

Toisaalta. Ei ne uutuudet siihen loppuneet. Viime viikolle riitti muutenkin jännitettävää, kun vanhempani kävivät tapetoimassa. Tapetoimisen seuraaminen on jännää, hauskaa ja vielä kerran jännää: hetkessä realisoituu, oletko tavoittanut 40x40 tapsupalasesta tapetin syvimmän olemuksen ja osannut liittää sen talon tunnelmaan vai johtiko mielikuvat tyystin harhaan. Tapetit on kuitenkin sen verran kalliimpia kuin maalit, että tapettiseiniä ei voi hutien tullen ihan tuosta vaan vaihdella toisennäköisiksi. Joka tapauksessa. Ainakin tämä tapsuvalinta, joka muuten oli se taloon ensimmäisenä valittu tapetti, onnistui mielestäni ihan täydellisesti!!! Tuvan takaseinä sai siis lopullisen pintansa, eikä se ole peloista huolimatta liian tumma, liian kiiltävä eikä liian raskas, vaan juuri sopiva.

Suoraan mummon kammarista :).

Esikoisprinsessa vietti eilen 10-v. synttäripartyjen osaa 2, ja sitä varten viriteltiin kämppään jo sohvapöydäntapaista ja kaikkea muutakin. Kattauksen alustana toimi, täysin pätevästi, kaksi tellinkiä ja gyproc-levy :). Kukkiakin saatiin, ja tilat tulivat testattua. Aika hyvin näytti toimivan, vaikka vierasparat saivatkin pa. istuskella rappusilla tai sitten olla istumatta :).

Saatiin ennakkona tuparikukka.

Koko komeus synttärivalmiudessa :).

Keittiökin pääsi tositoimiin. Induktioliesi on juuri niin nopea ja kätevä kuin osattiin ennakoida. Uunin käyttöohjetta piti tavata tovin verran, mutta nyt saan sen päälle ja pois, ja osaan säätää myös lämptilan ylä- ja alalämpötoiminnolle. Vielä kun opettelen loput 200 toimintoa, alkaa homma olla hallussa. Aavistuksen teknistä... Muuten, viikonlopun kolmannet isot kiksit tuli ruuanlaiton ja leipomisen helppoudesta. Ei niinkään viemärin, sähköpistokkeiden, juoksevan veden tai uuden hellan muodossa (jotka kaikki toki on aika kivoja ominaisuuksia keittiölle), vaan siitä, että keittiössä on laskutilaa! Laskutilaa ei nimittäin löytynyt myöskään vanhan talon keittiöstä kuin pienen ruokapöydän verran, joten aina leipoessa minulla oli käytössä myös viereisen huoneen pöydät ja pakastimen päällinen sekä isompien bileiden ollessa kyseessä, myös työhuoneen kirjahylly. Nyt uudet laskutilat joutuivat tulikokeeseen samantien kun tekaisin saarekkeen työtilaa hyödyntäen ison täytekakun mansikoilla ja mansikkahyydyketäytteellä täytettynä, ja tila riitti. Voi elämisen yksinkertaisuutta :).

Nyt tekisi kyllä kamalasti mieli jo muuttaa. On ikään kuin päästy makuun... No, enää ei ole paljon jäljellä. Alankin nyt heti laskemaan tarvittavia listamääriä ja Siippa kuuluu virittelevän yläkerran vessan viimeistä seinää lopulliseen valmiuteen... Great! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin :)!