Heippa vaan vuosi 2010

Vuosi 2010 alkaa olla pulkassa. Olipahan vuosi. Tietysti muita vuosia ei ole tullut dokumentoitua ihan näin tarkkaan, ja paljon on siksi varmasti unohtunut, mutta silti...menihän tää nyt täysin överiksi.

Tammikuussa 2010 meillä oli talo ja suunnitelmissa remppa. Vuoden loppuessa meillä on kohta taas talo, mutta se onkin uusi. Paikka sentään pysyy.

Säiden suhteen on ollut ennätyspitkät pakkaset, ennätyskuuma kesä, ennätyspitkä hellejakso, ennätysmyrskyt ja ennätyskovat marraskuun pakkaset. Hyvä purku/raksavuosi siis.

Omanlaisensa ennätys on se, että koko meidän talous (elämisen osalta) tosiaan mahtuu alle 30 neliöön.

Olen tehnyt ajankäyttöön nähden ennätyksellisen vähän töitä. Ja saanut ennätyksellisen vähän aikaiseksi sillä saralla (DÄM...tunnen myös ennätyksellisen surkeita filareita tästä asiasta).

Olen oppinut aika paljon rakentamisesta, taloista, talotekniikasta ja rakennusalasta.

Olen kohdannut tosi paljon hyviä tyyppejä ja pettynyt joihinkin hyviksi luulemiini. Hyvät tyypit on onneksi kirkkaasti voitolla ja pettymykset ei ole niin pahoja, että niiden takia vielä kannattaisi kyynistyä. Apua saa ihmeellisiltä tahoilta.

Olen itkenyt ehkä ämpärillisen, ja ollut totaalisen fiiliksissä ainakin sata päivää. Olen oppinut paineensietokykyä. Arvostan tukiverkkoja, jos mahdollista, entistäkin enemmän ja olen niistä niii-iiin kiitollinen. Ymmärrän lapsiparkojani. Siippaa en aina ymmärrä, mutta ei siippakaan aina minua. Hankaluudet on kuitenkin enemmän lähentäneet kuin loitontaneet *rakastus*.

Olen löytänyt itsestäni ajoittaisen äijän (tykkään isoista koneista ja onnistun käymään kaupassa ostamassa vain sulakkeita  ja otsalampun pattereita, vaikka ihan hyvin tiedän, ettei taloudessa ole maitoa, leipää eikä kissanruokaa). Olen myös löytänyt pienen pienen ymmärryksen omaa rajallisuutta kohtaan. Opettelen vielä ymmärtämään toisten rajallisuutta :).

Olen unohtanut tehdä, ostaa, hakea, hoitaa, järjestää ja huolehtia noin tuhannesta asiasta. Maailma se vaan pyörii edelleen. Ehkä tämäkin on tärkeä oppi.

Olen törmännyt tuhanteen tarinaan ja kirjoittanut itsekin aika monta. Olen elänyt niin täysillä, että tämän täydemmäksi ei elämä voi muuttua (eihän, jooko).

Väsyttää, välillä kyllästyttää, tuntuu voimattomalta ja tuntuu todella vahvalta. Riemastuttaa, raivostuttaa, rakastuttaa, vihastuttaa. Kamalasti kaikkea. En tiedä jääkö vuosi lopulta plussalle vai ei. Aika näyttää. Mutta tylsää ei ole ollut - on mitä muistella.

Kiitos kaikille rakkaille, tukijoille, ystäville, lukijoille. Hyvää vuodenvaihdetta, onnellista tulevaa vuotta ja kiitokset seurasta tänä kummallisena vuonna 2010!!!!

p.s. Lupaukset tulevalle vuodelle. En ota nyt mitenkään esille noita oikeasti tärkeitä, mieltä vaivaavia asioita, joita jossain kohtaa on tullut sivuttuakin, vaan teen kaksi lupausta lähinnä itselleni: tänä vuonna viimienkin nukun vähän enemmän (kestolupaus) ja heti kun saan jonkinlaiset fasiliteetit kuntoon, hylkään tämän mörkölookin ja aion taas ruveta näyttämään nätiltä. Siinä ne :).