Just kun ajattelin, että jumat kun minusta on tullut maailman ahkerin kirjoittelija, niin iski tauko päälle. Ei mikään periaatteellinen, mutta on vaan ollut kaikenlaista pientä (pikkukoirulin sairastus, pikkujoulut/ itsenäisyyspäiväjuhlat, myyjäiset...). Lisäksi tajusin yllättäen, että jouluun on enää pari viikkoa aikaa. Kääk! Tähän asti olen ihan onnistuneesti saanut ylläpidettyä sellaista illuusiota, että tänä vuonna (mystisesti, ihan yhtäkkiä) jouluvalmistelut on hirveän hyvin pulkassa, lahjat ajoissa hankittu, piprut leivottu, kortit (kuvattu, tilattu ja) lähetetty ja sitä rataa. No, ei ole. Olen kuitenkin nyt tiedostanut asian - eikö se ole aina se eka askel :).
Itseasiassa, ei ollut tarkoitus edes tehdä sen kummempia jouluvalmisteluita. Lahjoja lapsille, toki, mutta korttiajatuksen hylkäsin jo tänne muuttaessa, ja piprut leivotaan joka tapauksessa lähempänä joulua. Täällä mökissä on kai herkistynyt ärsykkeille ja heti kun tuli kipattua eka mukillinen glögiä, niin joulufiilinki pamahti päälle, ja loput sitten aivot kai vaan yksinkertaisesti valehteli. Ne on harrastanut tuollaista harhauttavaa itsesuojeluperustaista toimintaa tässä muutenkin, joten ei tämä mitenkään poikkea linjasta. Uskon esimerkiksi ihan täysillä, että ihminen voi elää pelkällä suklaalla (ja silti muka mahtua farkkuihinsa), että 6 h unta riittää vaikkei aamulla jaksa ikinä herätäkään ja että kevät tulee ensi vuonna heti huhtikuun alussa. Ellei sitten jo maaliskuussa.
Säästä voisin rutkuttaa loputtomasti. Hirveen kiva, että kaikkien 15 viime vuoden toiveeni (koskien marras- ja joulukuun säätä) on viimein otettu huomioon - eipä olisi voinut hankalampaa ajoitusta osua :). En kuitenkaan taida viitsiä (valittaa), mutta fakta on, että pohjat on jäässä, ja ne pitäisi saada sulaksi. Jälleen on siis tullut harrastettua jotain, jota en olisi alkuvuodesta uskonut tekeväni. Olen käyttänyt melkein kahden päivän kaiken vapaa-ajan ja vähän työaikaakin polttoöljykäyttöisten lämmittimien ominaisuuksien sekä osto- ja vuokrausmahdollisuuksien tutkimiseen (siinä sivussa on toki syynätty myös routamatot ja kaasu- sekä sähkölämmittimet). No, nyt minulla on sitten paljon tietoa, mutta ei vieläkään lämmitintä. Höh! Ehkä uusi päivä kaiken muuttaa voi. (Olisi vaan pakko saada se pohja sulaksi, että päästäisiin lattiahommiin.)
Muuten raksa etenee mainiosti. (Keittiön lavuaarin kanssa saatiin pieni paniikki aikaiseksi, mutta se on ollutta ja mennyttä).Vesikatto on yli puoliväliin valmis. Molemmat päädyt on paneloitu, ja tänään pihaan tupsahti loputkin ikkunat. Että ne on kauniit. Jos jostain tulee hyvälle tuulelle, niin aitojaollisten ruutuikkunoiden tuijottelusta :). Ensi viikolla ne saadaan varmasti jo paikalleenkin. Oi, jopa kriittisesti talon muotoutumiseen suhtautunut kuopus alkaa olla sitä mieltä, että sehän näyttää ihan talolta" :).
Raksa siis rulettaa, mutta möksässä alkaa olla vähän ahtaan oloinen tunnelma. Kieltämättä kaikki tuntuu välillä vähän hankalalta. Minulla menee helposti kokonaisia päiviäkin raksa-asioihin, ja kun en saa illalla oikein tehtyä täällä töitä, niin tekemättömät jutut ja jouhevan työrytmin puute alkaa ahdistaa.Tytötkin on kiukkuisia eikä kukaan enää halua syödä (kiirepäivien) eineksiä. Ollaankin siirrytty ruokavalioon, jossa lapset syö (kotona ollessaan) lähinnä joulutorttuja, minä karkkia ja siippa makkaraa (se kai tosin on periaatteessa eines). Terveellisyyttä tavoitellaan ajoittain hedelmillä, pikkuporkkanoilla ja kaakaolla...tsiisös. Kuulostaa aika kamalalta, mutta jotenkin täällä ei normaalit lainalaisuudet oikein pelaa. Ollaan vähän harkittu viikonloppujen viettämistä vanhempieni luona. Viikot on niin paljon helpompi olla täällä missä muukin elämä, mutta maaltapako viikonloppuisin (toiseen paikkaan maalle) antaisi kuitenkin vähän hengähdystaukoa ja mahdollisuudet tehdä jotain normaalia (askartelua, leikkimistä ja vähän töitä). Sitä paitsi, sisävessakin on kivaa vaihtelua; voi huoletta juoda vaikka kaksi lasia vettä illalla tai kokonaisen siiderin, kun ei tarvitse unissaan kömpiä kymppiasteen pakkasen ja purevaan viimaan. Se on nimittäin kylmäänkin vessaan tottuneella turhan herättävä kokemus :).
Mutta nyt alan ommella pikkuballeriinan mekkoon paljetteja. Tämän vuoden teema näyttää olevan "mukavuusalueen ylittäminen" :).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti