Suunnitelmallisuutta

Rempasta. Yksi alati epäileväinen ystävä väitti, ettei pelkkä blogin pitäminen vielä ole remonttia. Tai ettei sitä edes voi laskea remontin aloittamiseksi. Pöhh! En tietenkään tajua tällaista puhetta ollenkaan. Kyseessä on asenne, usko, mielentila :)! Vähän kuin karkkilakossa. Muutama eka päivä pitää hokea kaikille, että on karkkilakossa, että muistaa itse olevansa karkkilakossa. Loppu hoituu kuin itsestään. Tai lätkässä (Go Suomi!). Voittoon pitää uskoa :). No, ok, kyllä minussakin sen verran realistia asuu (vaikkakin pienen pieni ja oppositiossa), etten usko rempan hoituvan ihan pelkällä kirjoittelulla, joten, on tässä selvitettykin.

Sisäinen projektipäällikköni (kököttää orrella heti sen oppositiossa olevan realistin vieressä) on siis asettanut selvitystyötyöryhmän. Sen muodostavat minä ja mies. Lisäksi samainen otus on asettanut määräajan ensimmäisen vaiheen selvitystyölle. Ensimmäisen vaiheen selvitystyö kattaa kuluerien arvioinnin ja karkean hinnoittelut. Löytyy siis excel-taulukko (kuulitteko, kun sisäiset realisti ja projektipäällikkö läppäsivät ylävitoset...?), ja selvitystyötä isoimmista kulueristä. Alustava selvitys tarvitaan, että päästään neuvottelemaan a) pankin ja b) urakoitsijoiden kanssa. Kun tässä meinaa tulla muna-kana-onkelma. On iso remontti, jonka todellisen hinnan arvioimiseksi pitää saada tarkat tarjoukset esim. urakkaporukalta. Mutta koska on tulossa iso remontti, on vaikea pyytää tarjousta urakkaporukalta ennenkuin tietää miten isoon osaan remonttia rahkeet tällä erää riittää.

No joo joo. Tiedän että tarjouksia saa pyydettyä osina ja näin on tarkoituskin. Lievä suunnittelu etukäteen pohjustaa kuitenkin tarkempia pyyntöjä, ja mikä tärkeintä, pistää vähän miettimään - oikeesti -  mitä ollaan tekemässä ja miksi, ja ehkä missä järjestyksessä. Uskon, että kaikista remonttitaitoisista ihmisistä, jotka jollain tapaa ymmärtää talojen sisuksia ja syvempiä olemuksia tämä kuulostaa hurjalta/ hullulta/ idioottimaiselta yritykseltä. Ihan sama, samaa sisäinen realistikin koitti joskus hokea, mutta en uskonut sitäkään ;).

Alustavassa kartoituksessa vertaisverkot ovat olleet ihan oiva apu. Toimivat monessakin mielessä. Lähdekritiikki on tietysti muistettava, mutta kyllä sieltä sellaisella keskiverto maalaisjärjenkäytöllä uskon irtoavan ihan hienon hintahaitarin. Otetaan nyt vaikka rappusremppa. Kun sen googlettaa hinta-arviota varten, ja valitsee yhden viestiketjun joka koskee vaikkapa 2,5 metriä huonekorkeudeltaan olevan rakennuksen rappusten uusimista yhdellä välitasanteella ja 90 asteen kulmalla, niin minusta lähtökohtaisesti tarkkuustaso ja sitä myötä myös arvioitavuus alkaa olla kohdillaan. Kun avuliaat kanssakirjoittajat karsii sellaiset "sain-umpipuiset-ostorappuset-reilulla-tonnilla-töineen-ja-hyvin-pelittää" -tyyliset kirjotukset epärealistisina, on lopuista melko helppo tehdä semmoinen "riittävän pätevä" arvio.

Toinen missä vertaisverkot toimii kerrassaan mainiosti on noiden markkinoilla luuhaavien epäkelpojen urakoitsijoiden karsiminen. Kämmejähän saattaa sattua, mutta kauhean montaa tekstiä ei erilaisista erheistä tarvitse lukea kun kyseinen urakoitsija saa etsiä urakkansa muualta kuin meiltä. Ja kolmaskin ihan käytännöllinen ominaisuus keskusteluiden seuraamisella on: aikajanan haarukointi :). No, näillä siis edetään. Suunnittelu jatkuu, sisäinen projektipäällikkö muistuttelee dediksistä ja homma etenee.

Loppuun anekdootti kuopuksesta ja kylmästä talosta (kuinkas muuten). Jopa pikkuinen kuumakallemme alkaa olla viluissaan pakkasten jatkuessa. Kiskoikin eräänä päivänä armottomalla sählingillä saunan jälkeen housuja jalkaansa ja oli ilmeisen hassun näköinen siinä räpiköidessään. Esikoinen purskahti tätä katsellessa nauramaan, jolloin kuopus hyvin hyvin närkästyneellä äänellä totesi: "Jaa, on se sitten hauskaa, kun toinen paleltuu kun tolakka!"  :D