sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Surumieli

Käytiin tänään esikoisen kanssa katsastamassa uudistettu Titanic. Typykkä tietää Titanic-faktoja enemmän kuin keskiverto wikisivu, ja kokemus oli kovasti odotettu. Ja olihan se taas. Vähän pelkäsin, että 3D hävittäisi tarinan ja jättäisi ryminän, mutta kyllä se toimi tuollaisenakin versiona. Ainakin on ollut mieli jotenkin herkkänä sen jälkeen. Ja kun nyt illalla katsoin Idolsin, jossa kaikki tuntuivat pistävän parastaan, niin voihan sniif sentään. Auttaisikohan kaakao rauhoittumisessa... ja pitäisikö mennä nukkumaan jos Titanic(!) ja Idols(!!!) jättää tällaisen fiiliksen päälle :).

Pakko ottaa tähän pikapäivitykseen siis pieni kevennys. Kun meidän esikoinenhan on hyvin pedantti (niissä asioissa joissa on pedantti). (Omppu on siis tässä tapauksessa muksahtanut aika kauaksi emopuusta...). Joka tapauksessa, yksi tämän tarkkuuden ilmenemismuodoista on siisteys. Tänään olin salaa tikahtua, kun esikoinen jäi pohtimaan mahdollisuuksiaan päästä lastenhoitajaksi, ja mitä se sitten tarkoittaisi. Kuvitelkaahan nyt. Haaveileva ääni, etäisyyteen katsova katse, ja sanat: Jos minä olisin lastenhoitaja, me uitaisiin, syötäisiin jäätelöä ja siivottaisiin huonetta..."

Toiveseuraa lapsille siis tarjolla muutaman vuoden päästä. Varauksia vastaanotetaan :).

1 kommentti: