lauantai 22. toukokuuta 2010

Elämä voittaa :)

Nyt on moniulotteinen otsikko jos ikinä. Ekaksikin, mahatauti joka tällä kertaa olikin tosi sitkeää sorttia kuumeineen päivineen, alkaa olla selätetty. Tai melkein. Eiliset pippalot ja kohtuu tukeva ruoka juomineen sekä muutama tunti tanssia täysillä, hm,  se ei ehkä ollut paras tapa aloittaa "normaalielämä" muutaman päivän paaston jälkeen, mutta kyllä se oli aivan täysin sen arvoista. Moninkertaisesti. Mahtava ilta! :)

Luonto on kanssa ihan villiintynyt. Täysin. Viime viikonloppuna leikattu nurtsi ehti jo puolivälissä viikkoa sellaiseen semihyvään laidunpituuteen ja ponska onkin toimittanut ruohonleikkurin virkaa loppuviikon. Koira-aita-synergeiaa. Lisäksi olin jo odottanut, että missä vaiheessa kotiseutumme runsaslukuiset tuomet ehtivät kukkaan, ja nyt se on tapahtunut. Tuoksu on huumaava. Jopa koiran pissitykset aamuyöstä on ihan yhtä juhlaa lintujen laulaessa ja tuomien tuoksuessa, pelloilla on kevyttä usvaa, silkkaa kauneutta ja vihreyttä kaikkialla. Ongelmallista on vain sänkyyn palaaminen.

Remppa. No, alan pikkuhiljaa palata takaisin elämään myös ekan työtuntiarvion kanssa. Se oli iso. Pitää pyytää rutkasti tarkennusta - etenkin kun urakka-arviota ei pyydetty kuin kohtuullisen rajatuista osista. No, olen odotellut että saisin taas energiatasot jollain tapaa kohdalleen ja otan sitten tämän asian työn alle. Nyt ei vaan ole kyennyt. Plan B, C ja D on kyllä otettu mukaan harkintaan, mutta katsotaan nyt.

Ikkunahemmo kävi katsastamassa ikkunatilannetta tarjouksen pohjalle. Perinpohjainen ja ok tyyppi, mutta kuunnella nyt mahataudissa 3 h kuvausta ikkunoiden ominaisuuksista, arg, tiivistystä hyvät kauppahenkilöt! Myös luottosähkäri ilmaantui kuittailemaan vanhaan tapaansa muinaisista "joku on järjestellyt ilman lupaa minun kaappini" -tyylisistä episodeista, joihin hän sattui päätymään mukaan vähän vahingossa. Se sallittakoon. Tyyppi on aivan loistava, ja ehkä (mutta vain ehkä) olisin voinut viestiä asiasta puhelimessa sen verran hiljempaa, ettei se olisi kuulunut suliskentän toiseen laitaan. Puolustukseksi sanon, että asiasta oli jo puhuttu, ja keittiökaappien järjestys on minulle pyhä, niin. (Ja joo, siis sähkäri teki muutakin kuin kuittaili: hän katkoi sähköt ylhäältä, niin että viraapeli umpiosauna voidaan nyt yläkerrasta toimittaa omituisten viritysten taivaaseen, jei.)

Huh, nyt olisi projektina vuorossa kaksi ihan kamalaa hommaa. Lastenhuoneen lelujen organisointi pois-talteen-käyttöön -läjiin sekä oman työhuoneeni vastaava järjestely. Molemmissa ongelmia aiheuttavat huoneiden vakikäyttäjät, jotka ovat raivostuttavan kyvyttömiä heittämään tavaraa pois, on se mitä tahansa. (Ja kyllä, minä juuri asutan työhuonetta.) Puh, ja huh. Olikohan otsikko sittenkin ennenaikainen... Kaunista kesäviikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti