Postauslaiskimustus

Minulla siis. Siitä johtuen näitä postauksia tipahtelee nyt samaan tahtiin kuin heinäkuisia sadekuuroja tänä kesänä: harvakseltaan. Päällimmäinen syy laiskotukseen on väsy. Kun päivät kantaa tavaraa edestakas yli 30 asteen helteessä, on olo iltasella aika hyytynyt. Pitää ihan pakottaa itsensä niinkin ryhdikkääseen istuntaan, että koneella kirjoitus luonnistuu. Toinen ihan pätevä syy on pikkuinen irroittautumisyritys ulkomaailmasta, lähinnä sähköisestä sellaisesta. Koitan siis viettää valtaosan päivää ja elämää ihan tyystin irti verkosta. Ja kolmas ja pätevä syy on tietenkin esikoisen synttärit. Neiti on jo yhdeksän, voi ajankulun nopeutta!

Joka tapauksessa, ihan totaalisen uskomatonta, mutta me tyhjennetään kämppää edelleen. Ja sekös alkaa ihan vähän ottaa jo kaaliin. Olin ihan varma, koko sydämestäni (jo 8 kerran lyhyehkön ajan sisällä tosin), että TÄNÄÄN on se päivä, kun kämppä viimeiseltä on täysin tyhjä. Mutta ei, ei ihan. Syyyyvvääää huokaus. Olen totaalisen, täysin, ihan kokonaan kyllästynyt kantamaan tavaraa pihan yli ja sovittelemaan sitä milloin mihinkin. Nyt ei kyllä ole enää jäljellä kuin sohvat, telkku, vessa ja muutama astia keittiössä + kahvinkeitin. Olisikohan huomenna siis SE päivä, kun kämppä on täysin tyhjä ja pääsisi purkamaan. Muuthan on jo tätä lystiä aloittaneet ja minäkin haluan! Joten peukut pystyyn ja tehot täysille.

Bernikuulumiset. Berneillä on NIIN kuuma. Voi ressukoita. Berni ykkönen aloitti pohjavillan poiston, ja onkin sitten heittänyt karvaa ämpärin päivätahdilla, mutta sitä vaan riittää. Aika hurja kokemus - en ollut ollenkaan tajunnut, että ne ihan kirjaimellisesti heittää kaiken pohjakarvan pois. Hyvä ajoitus tosin. Berni kakkonen kärvistelee kikkuraisessa karvassaan. Kumpikin on saanut säännöllisesti vettä niskaan. Berni kakkonen on vallan ihastunut käytäntöön. Berni ykkösen mielestä tämä taas on joku sadistinen pestään-koiria-päivittäin-ihan-huvikseen-vaikkei-ole-tarkoitus-lähteä-edes-näyttelyyn -tyylinen omituinen ihmisoikku, johon vastataan nopealla ja ennakoivalla pakoreaktiolla aina ämpärin, kastelukannun, vesiletkun, kulhon, kipon tai litranmitan näyttäessä värikkään kaatonokkansa. Samalla tulee hoidettua hortonomiset niittovelvoitteet, kun maastoutumiskohteeksi valitsee otollisen kukkapuskan.

Muuten bernit on söpöjä kuin mitkä (ylläri :)). Lapsetkin on söpöjä ja ruskeita kuin pavut. Kuopus oppi uimaan, ja kiitos hellekesän, on muutamassa päivässä saanut treenattua taitoa niin, että tänään meni jo reilut 15 metriä ihan tyylipuhdasta sammakkokoiraa. Vautsi. Esikoinen taas sukeltelee kuin saukko. Molemmat on niin elementissään vedessä, että olen tosi tyytyväinen. Jei! Vastoinkäymisiä toki mahtuu myös junnujen eloon kaiken auringonpaisteen keskellä. Kuopus lasketteli eilen epähuomiossa ommppupuusta pelkissä bikinipöksyissä ja seurauksena on aika massivisesti asfaltti(omppupuunkuori-)ihottumaa käsissä, jalassa ja mahassa. Esikoinen taas sai saunan kuistin kaiteesta tikkuja kämmeen. Äiti tosin reagoi taas pikkaisen epäsopivasti, kun poloinen lapsukainen tuskissaan kiukkusi: "Miksi sen kaiteen pitää olla niin pirullisen tikukas?" Joo'o. Aion omaksua tämän(kin) käyttöön vähän laajemmassa kontekstissa - silloin kun elämä on :).